2016/05/03

VAPPU 2016

Se ois toukokuu toverit! Odotin vappua niin paljon, etten edes tajunnut, että sunnuntai oli jo toukokuuta. Tuli vähän yllätyksenä eilen töissä, että elellään toukokuuta. :-D Ja ai että mitkä kesäiset kelit meitä on hellineet viime päivinä - ja toivottavasti myös seuraavina!
Vappu meni suoraansanottuna hyvin railakkaasti, mutta niin sitä kuuluukin kerran vuodessa juhlistaa. Perinteeksi muodostuneen munkkien paiston lisäksi oltiin katsomassa hirvipatsaan lakitusta ja iloinen tunnelma oli käsinkosketeltavissa. Opiskelijat vetivät köyttä kilpaa ja vanhemmat sukupolvet loilottivat "rullaatirullaatirullallalei...". Aattona tihutti vettä ainakin Lahdessa, mutta vappupäivänä oli jo huomattavasti aurinkoisempi sää. Juhlinnoista selvinneinä kyettiin käymään vapputorilla ja kierrettiin aurinkoisessa kevätsäässä aika pitkäkin lenkki. Ikuistin kameralle parit hetket vapusta 2016. Tässä ne tulevat: IMG_9984 IMG_9990 IMG_0044 IMG_0017 IMG_0049 IMG_0037
Hauskaa oli ja seura hyvää! Viikko on ponkaistu käyntiin, mutta huomisen työpäivän jälkeen olis tarkoitus katsastaa pikkulauantain meiningit, sillä onhan torstai vapaapäivä. Terdet täältä tullaan! Niin ja huomiset kuukausimarkkinat!

2016/04/23

TYTTÖ JA LAUTA

Selailin vanhoja lautailukuvia ja sain idean koota niistä ihan oman postauksen. Lauta on tullut taloon jo vuonna 2012, jolloin sillä rullailin jonkun verran. Siitä pari kesää etiäpäin lauta on komeillut milloin vintillä, sängyn alla, seinään nojailemassa.. Kaikkialla, paitsi jalkojen alla. Nyt tänä keväänä oon innostunut koko lautailuhommasta ihan uudella tavalla. Oon perehtynyt laudan huoltamiseen ensimmäistä kertaa ikinä (jo oli aikakin..) ja ostanut siihen tarvittavia välineitä. Vielä kun joku kaunis päivä saisin oikeasti aikaiseksi avata noi pyörät, puhdistaa ja öljytä.
Ennen kuin innostun tämän enempää höpöttelemään laudan kunnosta ja meidän yhteisistä vuosista niin mennäänpä suosiolla niihin itse kuviin.
10.6.2012 043 10.6.2012 042
Nää on vuoden 2012 kuvia, jolloin olin just hommannut laudan ja sillä rullailtiin vasta tosi lyhyitä matkoja. Tässä laudan pohjassa ei ole vielä tarran tarraa! lonkkuu 018 lonkkuu 012
Tämmöistä vuonna 2013. Muistan tän niin elävästi, kun puin swagit vaatteet, otin laudan kuvausrekvisiitaksi ja tyyliin köpöttelin hiljaiselle kadulle toi lauta kainalossa. Pari hassua potkaisua taisin mennä lauta jalkojen alla, mutta enempi ajatuksena oli kuvata laudan kanssa, kuin rullailla sillä. Kieltämättä ihan kivannäköisiä kuvia tuli, vaikka itse sanonkin!
IMAG0164 IMAG0157 IMAG0151
2014 taisin kaivaa laudan sieltä sängyn alta oikeesti ihan rullailu mielessä. Tarrojakin on jo lätkäisty pari kipaletta. Monesti koin laudan roudaamisen vaan hankalana ja se oli aina edessä ja painoi, kun sitä joutui kantamaan ym. Sen takia se usein jäi kotiin ja otin pyörän alle sen näppäryyden vuoksi.
IMG_7985 IMG_7999
Saman vuoden syksyllä halusin jälleen laudan kuvausrekvisiitaksi ja sillä muutaman potkun laitoin menemään ihan vain kuvia varten. Liikkumiseen en juuri lautaa käyttänyt vielä tällöin.

Nyt parin vuoden tauon jälkeen olen siis innostunut lautailusta ihan oikeasti ja siinä mielessä, että sillä pääsee kulkemaan paikasta A paikkaan B näppärästi ja nopeasti. Oon myös hoksannut, että lauta ei oikeasti paina paljoa ja sitä voi kantaa kaupassa mukana, eikä tarvitse lukita pihalle toisin kuin pyörää. Tän lisäksi nautin siitä, että mummot katsovat kauhuissaan, kun tyttö menee rullalaudalla. Ennennäkemätöntä! Tykkään siitä, ettei joka mimmillä oo lonkkaria ja että ne päät kääntyy joskus muillakin kuin mummoilla. Onhan toi nyt siisti harrastus!

2016/04/14

FEEL LIKE A SUMMER

Väsymys meinaa painaa päälle, mutta silti päätin tulla heittämään nopeat heipat. Lähinnä arkisia höpöttelyjä, että miten mulla menee ja mitä on tullut tehtyä! Tänään oli töissä sen verran kiire päivä, että hyvä kun ehdit suuhun jotain laittamaan. Koti on just sen näkönen, että töiden jälkeen ei paljoo kiinnosta siivota ja aamuisinkin nukkuu mahdollisimman myöhään. :-D Vapaapäiviä odotellessa, kun kerkeää siivota, nähdä kavereita, mennä salille....
Snapchat-2026036342434844707Snapchat-4598891224889496859
Pyörä kun on pois pelistä, niin oon ottanut alleni tämmösen nelipyöräisen laudan. Mikä oiskaan parempaa, kuin lämpöisinä kevätpäivinä rullailla menemään ja tuntea hiekoista lakaistut asfaltit renkaiden alla! Oon myös viime päivinä perehtynyt longboardin huoltamiseen ja ostellut vähän tarvikkeita sitä varten.. Snapchat-858439153155654785
Voin sanoa, että ei ihan heti houkutellut ajatus auton renkaiden vaihdosta. Nyt kun tiedän miten nopea ja yksinkertainen homma se onkaan, niin mikäs siinä kahteen pekkaan tehdessä. Opin jälleen uutta! Vielä kun oppis sen pyöränkumin vaihtamaan...
Snapchat-5045220718540096074 Snapchat-7462701734017427705
Ehkä jossain mainitsinkin, missä merkeissä viime lauantai tuli vietettyä.. Oli kyllä huippua! Snapchat-2412213191639899627 IMG_20160408_192901
Kaverin kanssa portaita juoksemassa. Toi on kyllä rankkaa puuhaa, huh! Pitää kesää kohti käydä useamminkin, kun säät vielä vähän lämpenee.
Snapchat-6877043096814706741
Käytiin muutama päivä takaperin testaamassa uusi Kiinalainen rafla (Vaparilla ravintola Yummy) ja täytyy kyllä sanoa, että oli tosi positiivinen yllätys! Täytyy kyllä mennä uudestaan mahdollisimman pian. :) Snapchat-7793021169075690543
Torin terassi on korkattu ja kesän eka pehmis myös syöty. Ihan pa-ras-ta. Kesä tulee!

2016/04/11

"OPI OLEMAAN ITSESI KANSSA ONNELLINEN"

Oon etsinyt pitkään onnellisuutta. Oon etsinyt sitä ihmistä, joka tois sen onnellisuuden mukanaan myös mun elämään. Oon etsinyt kumppania, parisuhdetta. Yksin jääminen oli mulle ihan hirveä ajatus aiemmin. Itkin monesti, sillä pelkäsin erota silloisesta suhteesta ja jäädä yksin. Se oli sitä aikaa, kun elämä pyöri parisuhteen ympärillä ja kavereita ei juuri ollut. Olin pitkään suhteessa, mikä ei enää loppuvaiheessa toiminut, sillä en halunnut jäädä yksin. Pelkäsin. Miten mä saan enää ikinä kavereita, kun olen ne kerran hylännyt parisuhteen takia.
Tällä hetkellä oon onnellinen ihan pienistä asioista. Tykkään oikeastaan olla yksin, ja oon huomannut, että mä myös tarvitsen sen oman tilan. Oon saanut paljon itsevarmuutta ja uskallan pyytää kavereita kahville, vaikka en olisi hetkeen heidän kanssaan ollutkaan tekemisissä. Ennen oli tosi iso kynnys lähestyä ketään, sillä mietin ihan liikaa, mitä he ajattelisivat pitkän tauon jälkeen. Oon sen verran ihmisläheisessä ammatissa, että työpäivän jälkeen on ihanaa laittaa musat korville ja lähteä koiran kanssa lenkille. En edes jaksaisi olla kovin sosiaalinen heti työpäivän jälkeen. Viikonloput ja vapaapäivät on sitten asia erikseen. Parhaatystävät on siitä parhaita, että heidän kanssaan jaksaa hengailla raskaammankin työpäivän jälkeen, sillä ei tarvitse olla mikään ylisosiaalinen. On ihan fine istua teekupposen ääressä ja vaihtaa kuulumisia.

Vaikka osaankin iloita pienistä asioista arjen keskellä ja oon pääsääntöisesti onnellinen, niin nukkumaan mennessä mulle tulee outo fiilis. Silloin sitä alkaa kaipaamaan viereensä ihmistä. Oon löytänyt itseni useana iltana pyörittelemässä samoja ajatuksia ja saman henkilön kuvia somessa. On hullua, miten jostain henkilöstä on vaikea päästää irti lopullisesti ja jatkaa omaa elämää ilman häntä. Oon tavannut monia ihmisiä vuoden sisällä, mutta ykskään niistä ei oo saanut mua tuntemaan samoin kun tän henkilön kanssa. Olin jopa suhteessa, mikä oli mun puolelta aivan liian äkkinäistä ja typerää. Oon niin sanotusti yrittänyt etsiä sitä onnea jonkun toisen ihmisen kautta. Ennen ajattelin, että ihastun helposti ihmisiin. Aina tuli se kutkuttava fiilis, kun perhoset lenteli vatsassa eikä uni tai ruoka maittanut. Nyt sitä ei oo tullut. Uuden ihmisen tavatessa alan heti etsiä siitä piirteitä, joita hänessä oli. Olisko jotain samaa, jotain mikä sais syttymään ja veis jalat alta. Näääh ei, ja uutta tilalle. Kyllästyn nykyisin miehiin nopesti ja myönnän, että mua ärsyttää pienetkin virheet heissä. Kukaan ei oo täydellinen, en minäkään.

Tää kaikki on ihan uutta mulle. Mua ei oo koskaan jätetty, paitsi tän yhden kerran. Enkä meinaa päästä siitä millään yli. Jättäminen on "helppoa", sillä se on tavallaan sun päätös ja luultavasti sulla on myös hyvä syy siihen. Siitä on myös helpompi päästä yli. Mutta se, että oon päästä varpaisiin ihastunut koko tyttö ja tuut jätetyks. Se jos joku jättää jäljen. Ja ai hitto mikä sanonta - aika kultaa muistot. Jep, suhde oli pitkälti pelkkää riitelyä ja harvasen päivä itkemistä. Silti mä kaipaan sitä fakin suhdetta enkä oo muistavinani niitä lukuisia puheluita äidille taikka parhaalleystävälle, kuinka tää suhde ei vaan toimi ja ollaan niin erilaisia. Miks mun pitää nyt muistaa vaan ne kaikki hyvät muistot ja asiat siitä ihmisestä ja meidän yhteisistä hetkistä? Miks mä en osaa ajatella järjellä, vaan oon monesti laittamassa viestiä hälle, koska on mukamas pakko ja haluan. Myönnän, että tekee kipeää nähdä koko ihmistä ja vielä kipeämpää jonkun toisen kanssa.

Uutta mulle on olla yksin. Aidosti onnellinen yksin. Mä en voi vaatia ketään tuomaan mun elämään onnellisuutta. Mun pitää olla onnellinen, jotta voin tehdä sitten joskus toisen onnelliseksi. Tää ero vaatii näköjään paljon enemmän aikaa, kuin osasin kuvitellakaan. Mulla on kuitenkin vahva tunne, että mä pystyn siihen.

2016/04/10

KASVANUT KIINNI LAUTAAN

Ihan mieletön sunnuntaipäivä takana! Tai oikeastaan koko viikonloppu on ollut ihan tosi jees. Eilen oli töissä kiirettä ja sai painaa ihan todenteolla duunia, jotta saatiin kaikkien asiakkaiden tukat leikattua. :-D Työpäivän jälkeen pyörähdin kaupoilla ostamassa uudet farkut (vihdoin), koska suurinosa mun housuista vetelee viimisiään ja kyllähän sitä keväällä yhdet vaaleat farkut tarvitsee. Illalla korkattiin pullot parhaankaverin kanssa, vedettiin tanssipopot jalkaan ja menoksi! Ihan pa-ras-ta oli päästä pitkästä aikaa hillumaan tanssilattialle ja antaa musiikin viedä.
Tänään ei ollut darrasta tietoakaan, vaan hyppäsin laudan päälle heti aamupäivästä ja suuntasin itseni äidin luokse. Otettiin auto alle ja käytiin satamassa kahvittelemassa, jonka jälkeen rullailin vielä Saksalasta kotia päin. Tänään on kyllä ollut niin keväinen sää, että oon imenyt jokaisen auringonsäteen itseeni. Tulin vasta vähän aika sitten kotiin, kun oltiin vielä kaverin kanssa kiinalaisessa raflassa illallistamassa ja heitettiin satamaan lenkki - kaveri pyörällä ja meikä laudalla. Satuttiin aika kivaan aikaan mestoille, sillä aurinko oli just tekemässä laskuaan ja saatiin muutamat ihan hyvät otokset aikaiseksi! Tässä niitä. IMG_9956 IMG_9958 IMG_9974 IMG_9963
Mä oon nyt muutaman päivän sisään ihan tosissaan rullaillut tolla laudalla. Tulin äsken himaan ja ihmettelin, kun potkiva jalka on vähä jäykkänä. Ottaa vissii vähä koville alkuunsa toi potkiminen. Lauta on myös vähän huollon tarpeessa, sillä laakerit on päässeet hieman huonoon kuntoon ja tänään huomasin, että lauta narisee kun sillä kääntyy mutkassa. Taidan viedä koko rotiskon heti huomenna läheiseen putiikkiin, jossa mua fiksummat henkilöt ehkä osaavat neuvoa huollon kanssa. Nyt lähden heittämään koiran kanssa iltalenkin ja veikkaan, että uni tulee aikas äkkiä näin vauhdikkaan päivän päätteeksi. Palataan! :)

2016/03/30

KYLLÄ MÄ NIIN MIELENI PAHOITIN

Ah, iki-ihana asiakaspalvelutyö. Tänään on ollut just semmonen päivä, että on kokenut itsensä hyvin mitättömäksi työntekijäksi, sillä lähes jokatoinen asiakas on tänään näyttänyt nyrpeää naamaa. Yhdestä asiakkaasta otin aika paljon itseeni, sillä oon saanut paljon itsevarmuutta parturi-kampaajana ja tiedän kyllä mihin osaamiseni ja taitoni riittävät. Tein mielestäni hyvän työn pojalle, mutta maksun tullessa äiti sekä poika näyttivät nyrpeää naamaa ja lopputulos ei ollutkaan jostain syystä hyvä. Kysyin monta kertaa ennen leikkauksen aloittamista, mimmoista tukkaa ollaan hakemassa, mutta mitään sen suurempia toiveita ei ollut. Leikkasin siis nuorelle pojalle perinteisen miesten mallin. Lopuksi sain kuulla, että pituus oli liian lyhyt ja mallia ei tässä mun leikkaamassa tukassa ollut sitten lainkaan. Nyrpeä ilme kasvoillansa nainen totesi, että tämän kerran just ja just maksaa työn. ETTÄ MITÄ? Leikkasin just pojalle siistin tukan ja hän tämän kerran suostuu maksamaan työn.
Siis hitto miten paska fiilis tästä jäi mulle. Oon semmonen ihminen, että haluaisin aina miellyttää kaikkia. Tässä ammatissa se on aika mahdotonta ja jo yksikin tyytymätön asiakas saa mun päivän pilalle. Oon saanut tosi paljon enemmän omia asiakkaita vähän ajan sisällä, mutta silti tämä yksi leikkaus saa mulle pahan mielen. Tiedän, että mulla on monta vakituista asiakasta ketkä lähtevät kerta toisensa jälkeen mun penkistä tyytyväisinä hiukset siistittyinä. Silti se yksi tyytymätön asiakas saa mun itsevarmuuden putoamaan. Enkö olekaan hyvä parturi? Olenko huono asiakaspalvelija? Mitä tein väärin?

Jotkut ihmiset haluavat huvikseen valittaa kaikesta ja saada asiakaspalvelijoille huonon fiiliksen. Sitä en ymmärrä. Tottakai palautetta on annettava, mutta olisiko liikaa vaadittu, että palaute olisi rakentavaa moittimisen sijasta. Mekin olemme ihmisiä ja voi kyllä, kyllä meilläkin menee tunteisiin.

Ei ole kauaa aikaa, kun luin lehdestä konduktööristä, joka oli poistanut junasta matkustajan sopimattoman käytöksen takia. Tämä matkustaja oli käsittääkseni huoritellut konduktööriä, jolloin konduktööri oli nähnyt parhaaksi poistaa matkustajan junasta. Selityksenä se, ettei häntä huoritella hänen työpaikallansa. OIKEIN! Asiakaspalvelutyössä saa kuraa niskaansa, mutta asiakkaille ei voi alkaa inttämään takaisin. Asiakas on aina oikeassa ja häntä tulee miellyttää ja palvella tapahtuman loppuun asti. Sitä sitten avaudutaan työkavereille paskasta fiiliksestä takahuoneessa ja sieltä kampaamon puolelle tullessa on jälleen hymy huulilla. Asiakkaat harvemmin näkevät meitä vihaisina tai surullisina. Olemme aina iloisia ja palvelualttiita, me kyllä otamme vastaan kaiken kuran, mikä ehkä johtuu jostain aivan muusta kuin meistä itsestämme. Joku asiakas on hyvin voinut päättää, että nyt menen purkamaan pahanoloni tuohon parturi-kampaajaan ja siinä se pahaolo sitten tarttuu meihinkin.

Tämä kaikki avautuminen vain sen takia, että olin aidosti tyytyväinen omaan kädenjälkeeni tänään ja mua jäi itseäni harmittamaan, ettei se ollut asiakkan mieleen. Tottahan toki myöntäisin, jos se olis munkin silmään näyttänyt aivan hirveältä, mutta mulle tuli ihan puskista, kun lopputulos ei ollutkaan haluttu.

Tätä tämä työ on paskimmillaan, mutta huomenna on uusi päivä ja uudella asenteella taas nukutun yön jälkeen töihin. Parasta on kyllä se, että pystyy ylpeänä seisomaan tekemänsä työn takana ja sanomaan, että "hei, mä oon muuten tehnyt tuon tukan!". Ja jos jotakuta ei miellytä mun kädenjälki, niin partureita on Lahdessakin montakymmentä, joten ei kun jaloilla äänestämään. Kaikilla ei vaan voi kemiat mätsätä.
Kiitos jos jaksoit lukea. Tää kirjoittaminen varmasti auttaa mua pääsemään tästä pahasta mielestä ja rauhoittaa mun ärsytystä. :-D

2016/03/28

EILISEN ASU

Oon tässä eilisen ja tämän päivän aikana huomannut, miten sitä kiinnittää heti enemmän huomiota vaatteisiinsa, kun ei tarvitse heittää talvitakkia päälle. Itse olen ainakin jo kaivanut kesätennarit kaapista ja heittänyt bomber-takin päälle, kun ulkona on paistanut aurinko ja kevyimmissäkin talvitakeissa on tullut kuuma. Kyllähän sitä nyt sitten on kiva miettiä, mikä paita ja kengät mätsää yhteen, kun se talvitakki ei enää peitäkään puolta asua. Eilisen asu tuli ikuistettua, joten tässäpä muutamat kuvat teille! IMG_9903-horz IMG_9878 IMG_9866-horz IMG_9917 IMG_9894
Oon kyllä sluibaillut ja puuhannut hyvissä määrin kaikkea tässä viikonlopun aikana. Ei hassummat vapaat ollenkaan! Salilla kerennyt käydä, mutta himassakin oon saanut istua jo sen aikaa, että kyllä sitä huomenna palaa töihin ihan mielellään. Oon hehkuttanut ehkä jo kyllästymiseen asti, mutta yleinen fiilis on vaan tällä hetkellä niin hyvä! Kyllä toi edessäpäin kuumotteleva kesä on varmasti iso syy tähän onnellisuuteen. Miettikääs, kohta on jo vappukin!
Ihanaa viikkoa kaikille teille lukijoille. :)